Messublogi

  • 0

5 reasons why you definetely should NOT have missed the Snowmobile Fair 2018 plus my thoughts on snowmobiling

So, the Snowmobile Fair 2018 is now over, terminé, förbi, ohi, мимо and vorbei.

I know, I know, it was so much fun I wish it would have lasted longer too. This year was especially good, we reached to 16295 visitors overall, and the new family day concept was met with huge enthusiasm.

Luckily we have the chance to recap all the reasons you definetely should NOT have missed this wonderful fair (even if you never have been close to a snowmobile). And if you could not make it this year then no worries, Lapin Messut and the students of Lapland UAS are planning to blow your mind again next year.

My family and friends know that I am not exactly a devoted snowmobile personality,  so the size of the event and the ability to attract people wait patiently in line to get inside surprised me. Now perhaps you won’t see me in above the arctic circle living in a hut only accompanied by a brand new snowmobile from the Snowmobile fair, but it definetely was an eye opener.

Being such a hippie like myself, I hope that in the future we will see more innovative and enviromentally friendly alternatives to the traditional  snowmobiles, such as the creation of the electric snowmobile by the students of Lapland UAS, eSled. I know, that perhaps the most committed people who think that a snowmobile isn’t a snowmobile if it doesn’t purr loudly or doesn’t have the familiar smell of two-stroke engine…

Here below I will share an article, that will make you a tad more enviromentally friendly even though you still drive the traditional one:

The secrets of low impact snowmobiling

Oh well, back to the 5 reasons I was talking about!

1.Because the family day was awesome

I can not hype the family day enough, literally. I feel like it was the highlight of the whole fair this year if not counting the, you know, snowmobiles that most people came to see. However we heard so much positive feedback, and it is no wonder why. The kids were having so much fun, seating down in the chairs to get their face painted, hang their drawings to the wall and shaking hands with the lovely mascots.

The little owlets, Junnu and bow-headed Nuppu and the fair fox Pasi were posing for a picture with publicist Erkki Kuoksa and CEO Mikko Vikström from Lapin Messut at the promotion event.
Photo courtesy Joni Nojonen

  1. The athmosphere was exciting

Do I even need to say anything to convince you that I am telling the truth? Just look at the crowds!

 

Above we see Jarkko Ylläsjärvi, the commentator who led the auction of old snowmobiles. Photo courtesy Jenni Pyhäjärvi

Below we see people rushing in the Lapland Arena, checking what are the new trends of 2018. Photo courtesy Jenni Pyhäjärvi

 

  1. The staff (including us, the students) were helping you to have the time of your life

’Kay, so let me tell you. From a student perspective, it was a wholesome learning experience and we brought our best face forward, even though to some of us it was the first time organizing such a thing. We certainly advised the guests, handing out the fair guides so you could find your way in the occasionally labyrinthine Lapland Arena and had fun entertaining the kids on Sunday. We were also really easy to spot too, with our pink t-shirts and hoodies.

This picture of the dream team in pink and red reflects the overall good feeling that the Snowmobile Fair left for us!
Photo courtesy Joni Nojonen

  1. The international feeling

See what I said in different languanges the beginning of the post? That’s an example of the nationalities that we saw in the fair during the weekend. Try to guess all the languanges! Also professionals were spotted in the snowmobile fair, I was told that many people saw a glimpse of  Maria Sandberg  giving signatures to their fans. From the official Facebook site, Kelekkamessut you can find pictures, live videos and more, such as the interview of Pascal Pouly from Scott.

  1. So, so many exhibitors and other things

. All the biggest exhibitors around the world were there to show off their best assets, accessories and supplies for the customers. Let’s not forget, it is the biggest snowmobile related event in EuropeBesides that, even one of the best magicians in Finland, Juha-Matti Ristijärvi and the commentator who was acquired the legend status: Jarkko Yläjärvi.

I thank and bow for this experience, until next time!

Johanna ”the owlet Nuppu” Wiens


  • 0

Kelekkamessuilla kohdataan!

Aito. Välittävä. Ainutlaatuinen. Persoonallinen. Vieraanvarainen. Iloinen. Palvelualtis.

Onnistuneella kohtaamisella on monta nimeä. Tällaisia voi olla yhdenlaisen messukohtaamisen tavoitteissa, mitä pyritään rakentamaan esimerkiksi myyjän ja asiakkaan välille. Näitä messukohtaamisia voi olla tapahtuman aikana satoja ja taas satoja erilaisia pelkästään myyjän ja asiakkaan välillä, joissa lähtökohtana myyjällä on välittää omien tavotteidensa kautta asiakkaalle palveluja tai tuotteita.

Joten yleisesti ottaen, kun messuillahan väkeä riittää; kohtaamisia ja kohtaamisten tavoitteita on milteimpä yhtä monta kuin ihmisiä.

No, miksi lähteä sitten just Kelekkamessuille? Mitä sielä on muka muuta ku kelekkoja ja kaikkea muuta kelekkailuun liittyvää?

No nyt päästään, kuule, asiaan. Älä anna messujen nimen johtaa sinua harhaan. Kelekkamessuilla vierailemiseen löytyy huimasti paljon enemmän syitä käyä kuin pelekästään kelekkailu.

Vaikket olisi milloinkaan koskenutkaan kelekkaan eikä tarkoituksena olisi ostaakkaan uutta menopeliä, niin mikä sinua estää lähtemästä kattelemaan mitä kaikkea messuilta löytyy. Voin sanoa, että jo pelkästään se messutunnelma, on yksi syy vierailla Kelekkamessuilla.

Messutunnelmia lauantailta. Kelekkamessut 2018 veti ennätysmäärän porukkaa: 16 295 vierailijaa. Kuva: Jenni Pyhäjärvi

Jos messuista haluaa oikeasti saaha kaiken ilon irti, kannattaa käynnille varata aikaa, kärsivällisyyttä ja avointa asennetta.

Ja mistäpä sitä ikinä tietää vaikka löytäisit messuilta itelles sen kelekkahellun ja sitä kautta myös tämän uuden mahtavan harrastuksen tai ainakin mahollisen elämänkumppanin?

Kyllä sitä tuolla messuvilinässä väistämättä tulee jutusteltua ja kohdattua niin tuttuja kuin tuntemattomia; vierailijoita, järjestäjiä taikka myyjiä. Ja jos veri vetää luontoon tai sitä jonkinlaista erähenkisyyttä löytyy niin mikäs sen mukavempi paikka löytää vanhoja sekä uusiakin tuttavuuksia Kelekkamessuilta.

No, sitten jos aattelee, että oot messuille tulossa ihan omia tuotteita ja palveluita esittelemmään. Siinä tapauksessa voi olla mahollisuuksia siihen että haluat tuotteitasi ja palveluitasi ihan tuua tunnetummaksi, saaha asiakaskuntaa laajennettua tai myyntiä vilkastettua. Sinulla on mahdollisuus hyödyntää asiakkaan kaikkia aisteja esimerkiksi myynnin edistämisessä ja mahdollisuus tuoda läpi elämän kantavia kokemuksia sekä elämyksiä, koska pelkästään messutunnelma kokonaisuudessaan edesauttaa kaikkea tätä edellä mainittua.

Messuilla sitä ollaan ihan yksilöllisiä mutta silti yhdessä, jokaisella on omalta osaltaan vastuu tapahtuman onnistumisesta. Se kaikki on semmosta niinsanottua win-win tilannetta, joissa jokaisen osapuolen on tarkoitus ennemminkin hyötyä eikä niinkään kilpailla keskenään.

Kaiken kaikkiaan mikä parasta, Kelekkamessuja ja sen tarjoamia palveluita kehitetään vuosi vuodelta kokoajan enemmän vastaamaan monipuolisesti enemmän jokaisen tarpeisiin. Se vaihtuvuus ja uudet palvelut ovat jo ittessään syy vierailla vaikka joka vuosi näillä messuilla. Niin se vain on että ikinä ei tiiä mitä vastaan tulee.

Kehitys, asioiden muuttuminen ja uuden oppiminen on väistämätöntä. Joten, se mikä edellisenä vuonna jäi kokematta tai omasta mielestä puuttumaan, niin tässä palautteen antaminen on keskeisessä osassa ja tarpeellista jokaiselle messuilla vierailevalle, myyjälle tai järjestäjälle.

Olen kerran aiemmin käynyt Kelekkamessuilla vierailijana. Tänä vuonna oltiin opiskelukavereitten kanssa Kelekkamessuilla 2018 tarkastelemassa tapahtumaa ihan oppiaksemme tapahtumanjärjestämisestä.

Voin sanoa sen, koska aiemmin en ole tapahtumia järjestänyt niin matka oli tosiaan vähintäänkin opettavainen, motivoiva ja innostava. Sen huomasi jo alusta alkaen, kuinka tapahtumanjärjestäjänä todella saa pitää monta lankaa käsissään ja kuinka asiat valmistuvat suunnitelmasta käytäntöön. Sain sellaisen kokemuksen että tapahtumanjärjestäminen on melekosta palapeliäkin jossa tärkeintä on kokonaisuudessaan yhteinen matka joka huipentuu kelekkamessuihin.

Lasten puuhapaikka Kettulassa tohinaa.
Tänä vuonna Kelekkamessuilla sunnuntaina uutena juttuna oli perhepäivä ja lapsia varten oli järjestetty puuhapaikka sekä monenlaista oheisohjelmaa. Kuva: Jenni Pyhäjärvi

Oma kokemukseni messuista todella yllätti odotukset, koin useamman kerran sen VAU-elämyksen kierrellessäni messuväen mukana mutta varsinkin sunnuntaiaamuna kun ovet avattiin; perhepäivä. Perheitä alkoi tulla yksi toisensa jälkeen ja minut valtasi todella voimakas tunne jota aatellessa värisyttää vieläkin että me kaikki todellakin tehdään tämä – YHDESSÄ!

Kirjoittaja on Lapin AMK:n/MTI:n restonomiopiskelija Maire Kuusisto

 


  • 0

Yhteinen matka päättyi onnellisesti messuihin.

Olemme tehneet Lapin Amk:n restonomiopiskelijoiden kanssa yhteistä matkaa Pohjois-Suomen Erämessuille helmikuun alusta lähtien. Messuilla opiskelijat bongasi pinkeistä ja oransseista väreistä. Messujärjestäjinä olemme erittäin onnellisia yhteisestä matkasta. Tärkeintä oli oppiminen ja oppilaat sekä järjestäjät oppivat matkasta erittäin paljon.

Seuraavat Pohjois-Suomen Erämessut järjestetään 30.5-2.5.2019

Opiskelijoiden matkasta messuille voi lukea blogeista https://www.lapinmessut.fi/messublogi/yhteisella-matkalla-oppilaiden-kanssa/

Alla Laura Oulujärven viimeisin blogikirjoitus

Johan edellisestä postauksesta onkin vierähtänyt aikaa.  Ensimmäiset hyttyset ovat saapuneet Rovaniemelle – ja aurinkokin paistaa jos ei ihan yötä myöten, niin aika myöhään kuitenkin.


Pohjois-Suomen Erämessut ovat ohi. Tyhjä olo. Monta kuukautta puserrettu yhden tapahtuman parissa, ja nyt ei oikein tiedä mitä tekisi kun ei ole tapahtumaa, minkä parissa ahertaa.
Se on vähän sama, kun katsot jotain sarjaa esimerkiksi Netflixistä, ja se loppuu. Siinä tulee semmoinen tyhjyyden tunne, jos olet sen sen sarjan parissa viettänyt vaikka kuukauden tai kaksi.


Yllä olevat kuvat @Jenni Pyhäjärvi


Mutta neljäpäiväiset messut olivat upeat! Sää helli meitä torstain, perjantain ja lauantainakaan ei satanut. Ihmisiä virtasi ja kauppa kävi. Messuilta löytyi jos monenmoista näytteilleasettajaa – ja ihan varmasti kaikille jotain. Lapsille (ja miksei hei aikuisillekin) löytyi kiipeilyseinä, jota sai kokeilla. Itse jätin sen kuitenkin korkeapaikankammoisena välistä.

Kuten alla olevasta kuvasta huomaa, lippupisteellekin riitti jonoa kerrakseen. Onneksi seuraavana päivänä keksimme hieman helpotusta näihin jonoihin ja asiakkaat pääsivät sisälle nopeammin.

Mutta, jos tapahtumajohtamisen kannalta tätä asiaa katsotaan – Pohjois-Suomen Erämessujen jälkilöyly on vasta alkamassa. Erilaiset kiitostilaisuudet, karonkat, laskutukset, palautteiden käsittely ym. ovat vasta tulossa. Mutta meidän opiskelijoiden osalta homma on yhden raportin jälkeen aika paketissa, ja kesä voi alkaa!


Yllä olevat kuvat @Jenni Pyhäjärvi


Mutta mitäs tästä keväästä sitten jäi päällimäisenä mieleen?

Ainakin paljon työtä – suunnittelua, suunnittelua ja suunnittelua. Mutta olen erittäin tyytyväinen messuihin, sekä siihen, että me kuitenkin kaikessa onnistuttiin, tavalla tai toisella.

Itselle tämä oli vasta ensimmäinen tapahtuma järjestäjän näkökulmasta, joten opittavaa on vielä hirmuisesti. Eikä sitä nyt voi olettaakaan, että ensimmäisellä kerralla jo kaiken osaisi – ei mitenkään. Mutta tästä on hyvä suunta ylöspäin!

Ja kyllä jäi semmoinen pieni palo, että kyllähän näihin tapahtumiin voisi osallistua jatkossakin – muutenkin kuin vain vierailijana. Tarkoitan nyt siis tietenkin, että tapahtuman järjestäminen kiinnostaa ehkä jopa hieman enemmän kuin aikaisemmin.


  • 0

Eräilystä enemmän

 

Liikun niin metsässä kuin tunturialueillakin perusreippaita päiväretkiä – kukapa ei nauttisi siitä, kun saa viskata eväsrepun selkään ja hipsiä itselleen sopivilla reiteillä, muuttuvia maisemia ihaillen! Erilaisia liikkumisvälineitäkin olen kokeillut niin maalla, lumella kuin vedessäkin, ja ihastellut luonnon monimuotoisuutta ja mahdollisuuksia.

Viime aikoina olen alkanut miettiä yhä totisemmin, miten saisin kaikesta tekemisestäni jotain enemmän irti.  Luonnossa liikkumisen vaikutukset mielelle ja tälle pikkuhiljaa jäykistyvälle keholle ovat selvät minullekin. Jos aiheesta lähtee etsimään tietoa tietokoneen ääreltä, löytää artikkeleita ja julkaisuja kokonaisen tietoähkyn verran. Jopa päivälehdet ovat kertoneet luonnon vaikutuksista, mistä esimerkki tässä.  Paljon, paljon hyvää asiaa.

Oma luonnossa liikkuminen tahtoo kuitenkin, edelleen, jäädä aikataulutetuksi suorittamiseksi. Siksi mietinkin tapoja, kuinka rauhoittuisin paremmin? Kuinka nauttisin syvemmin? Kuinka käyttäisin enemmän – ikään kuin ottaisin vastaan – kaikkea sitä, mitä luonnolla on tarjota? Silloin tietäisin myös eläväni nykyistä kestävämmin, kun osaisin käyttää paremmin hyödykseni sitä, mikä luonnossa luonnostaan ja vapaana kasvaa.

Onko se sitä eräilyä, mitä kaipaan? Etten aina suunnittelisi reissujani ja retkiäni aktiviteettien kautta, vaan lähtisin pikkuhiljaa opettelemaan oikeita erätaitoja? Se olkoot tämän kevään ja kesän haaste itselleni – otan pikkuhiljaa selvää, mistä tällaisen ulkoilevan eräaloittelijan kannattaa lähteä liikkeelle.

Olen kuullut vanhempien ihmisten erätarinoita ja seikkailuja luonnossa. Tarinoita on mukava kuunnella, ja toden totta toivon kuulevani niitä lisää. Nyt kuitenkin tarvitsen lisää tietoja.   Varmasti löydän tietoa googlettomalla – on vain hankalaa tietää mikä on itselle tärkeää ja oikeata tietoa.  Sitä paitsi, minun on päästävä konkreettisesti kokeilemaan erilaisia luontoon ja eräharrastukseen liittyviä asioita.

Löytäisinkö jonkun, joka opettaisi? Kukaan lähisukulaiseni ei harrasta luonnossa liikkumista. Olisiko parasta liittyä johonkin yhdistykseen tai voisinko löytää jonkun erätaitoisen henkilön? Entäpä erämessut? Toukokuun lopussa on Pohjois-Suomen Erämessut! Mitähän kaikkea siellä onkaan tänä vuonna? Mitä ihmiset menevät sinne katsomaan? Voisinkohan minäkin oppia siellä jotain käytännön taitoja, mistä aloittaa, ja ehkäpä tehdä ensimmäiset välinehankintani?

Messut ovat sitä paitsi Oulussa, josta olen kuullut paljon hyvää, mutta jossa en ole juuri käynyt. Myös Oulun lähiympäristön luontokohteet kiinnostavat. Tutustunpa niihin samalla, voisiin viettää Oulussa samalla kertaa ihan useamman päivän sekä messuillen että liikkuen.

Tämän uuden harrastukseni myötä perustan oman Facebook-tilin nimeltään Kaisla erämessuille, jotta saan kerätä sinne ajatuksiani ennen toukokuun erämessuja: omia terveisiäni, kiinnostavia artikkeleita tai blogeja –  ja tietenkin kokemuksiani messuilta! Tervetuloa kaikki seuraamaan! Toivottavasti saisin myös luonto- ja eräihmiset antamaan minulle vinkkejä eräharrastukseen liittyen – tai itse messuihin liittyen.  Ja tietenkin yritän samalla kertoa seuraajilleni, mitä kaikkea olen löytänyt sekä eräilystä että varsinkin erämessuviikonlopun mahdollisesta ohjelmasta.

Julkaisen ihmettelyjäni myös  Instagram tililläni.  Sinne tulee napsittua varmasti enemmältikin kuvia, kun ainahan sitä tekee mieli jotain pientä päivitellä.

Toivottavasti myös nähdään Pohjois-Suomen erämessuilla!

Terveisin, Kaisla


  • 0

Yhteisellä matkalla oppilaiden kanssa

Messujärjestäjinä olemme tehneet hedelmällistä yhteistyötä Lapin Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI)/Lapin Ammattikorkeakoulun (Lapin AMK) kanssa.

Viime keväänä Lapin Erämessuilla mukana oli noin 80 oppilasta opettajineen. MTI:n opiskelijat ohjaajineen toimivat online-tukena sosiaalisessa mediassa, tarjosivat vieraanvaraista opastusta näytteilleasettajille ja messuvieraille sekä järjestivät työnäytöksiä ruoanlaittoon ja kattauksiin liittyen.

Viime syksynä toteutimme vastaavan projektin 30 oppilaan voimin Kelekkamessuilla.

Nyt olemme yhteisellä matkalla Pohjois-Suomen Erämessuille Ouluun 25.-28.5. Messumatkalla on nyt 40 oppilasta Lapin AMK:sta.

On ollut hienoa nähdä oppilaiden sitoutuminen uusiin haasteisiin. Innosta hehkuen he ovat ideoineet uusia toimintatapoja ja samalla oppineet tapahtuman järjestämistä. Myös me messujärjestäjät olemme saaneet valtavasti tietoa ja taitoa. On hienoa olla mukana Lapin parhaan tähän alaan suuntautuvan oppilaitoksen  kanssa toteuttamassa yhteisiä projekteja. Voisi sanoa, että vanhakin jo nuortuu. Olemme yhteisellä matkalla intopiukeana.

Yhdellä opiskelijaryhmällä on tehtävänä kirjoittaa blogeja yhteisestä matkasta messuille. Tässä blogissa seuraamme yhteistä matkaa oppilaiden kirjoitusten kautta. Lähtö on ollut jo aivan mahtava.

Rosa-Maria Kopra:
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/rosamariakopra/

Riia Palmunen:
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/kyliltakuusenalle/

Laura Oulujärvi:
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lempiretkia/

Anita Asikainen:
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/…/03/13/etelasta-pohjois…/

Maarit Väärälä:
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/…/tapahtuma-harrastukses…/

Mikko Karjalainen:
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/…/kaikki-tiet-vievat-era…/

Jemina Kakko:
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/jeminahilla/

Petra Ylismaa:
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/…/ensimmainen-askel-koht…/

Vili Holappa:
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/…/uteliaisuutta-etsimassa/

Aino Näsi:
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ainok/2017/02/16/38/

Nina Lohilahti:
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/…/20…/03/11/messuja-kohti/

Karri Oura:
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/…/2017/03/17/toripoliisi…/

Julia Oikarinen:
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/juli/

Messujen tiedottaja
Erkki Kuoksa


  • 0

Ympärivuotista kelekkailua

Niin hullulta ko se saattaa kuulostaakki, moottorikelkkailu on monele ympärivuotinen harrastus. Eikä pelkästhän niin että talvet ajethan ja kesät sitten ropathan koparat mustana kelkkoja ja ootethan lunta.

Kelkkailua pystyy harrastahman ympärivuotisesti yllättävän vaivattomasti. Talvela luonnollisestikki ajethan umpista, reittiä, krossia, hillclimbbiä, enduroa, FSX:ää, sprinttiä ja milloin mitäki, mutta kesälä ko lumet on jo sulahneet, alkaa ne kaikista fanaattisimmat kelkkaharrastajat pistähmän kelkkoja kesäkunthon. Ei kesäteloile, ko kesäkunthon.

Kesälä ei lunta tietenkhän kovin monin paikoin enhän löyvy ni silloin pittää soveltaa. Tuhansien järvien maasta joka on maatalouvesta eläny iät ja ajat löytyy harrastuspaikkoja melkheinpä joka nurkalta. On järviä, jokia ja peltoja jokka kutsuu kelkkamiehiä- ja naisia luoksensa.

Lupa-asiat ko on saatu oortninkhiin ni siitä se riemu sitten repeää, vesirossia ja sänkikiiharia on melkheimpä joka viikonloppuna kesäkuun puolivälistä syyskuun loppupuolele tarjola jossakipäin Suomea. Ja mikäpä sen maukhampi tapa viettää aikaa, oli se sitten kesä tai talvi, ko hyvälä porukalla kokkoontua kelkkailun tiimoilta milloin minnekki.

Talvela monestikki lähethän kavereitten kans kaihraan kelkoitten kans ja tempasthan keskele erämaata tulet ja tulistelhan ja kahvistelhan ja rupatelhan niitä näitä. Kesälä tätä harrastethan monien järvien rannoila aivan samalalaila vesirossiharrastajien toimesta. Ranthan tulet ja sen jälkhen järvele ajelehman siksi aikaa että hiilos tekkeytyy rannassa valhmiiksi.

Toinen hyvä esimerkki kelkkailijoitten tavasta kokkoontua on Kelekkamessut, jokka on muodostuhneet kelkkakansan virallisiksi kauvenalottajaisiksi,  joihin saavuthan suomen rajojen ulkopuoleltaki tutustuhmaan ens kauven uutuukshiin ja morjestelehman väärtejä.

Nämät kaikki tapahtumat ja kisat ja messut ja kaikenlainen mahollinen yhessä touhuaminen kertoo siitä kuinka mahtavaa porukkaa kelkkailuharrastuksen parissa liikkuu. Kelkkailuharrastuksen kautta ite ainaki olen päässy tutustuhmaan niin mahtahvaan joukhoon ihmisiä, että välistä oikhein ihmetyttääki, että miten voipii olla näin hyvvää sakia sattunu kertyhmän yhen harrastuksen parhin.

Enhänpä ei ole pitkästi ko pääsee Kelekkamessuila taas raatihmaan väärtien kans, tulkaa nappaahman hihasta kiini ko näettä. Kelekkamessuila nähjän ja kuuhlan.

Kuuluttaja Ylläsjärvi
facebook.com/kuuluttaja