Author Archives: Erkki Kuoksa

Mitä tekisin, mistä alkaisin

Moni on kysynyt, että mitä teen messujen välissä. Tätä olen tehnyt vajaan vuoden ajan.

Minuutti sen jälkeen, kun pääministeri ilmoitti 12.3.2020 koronarajoituksista tiedotimme, että kevään Lapin Erämessut on peruttu. Silloin päätimme, että teemme niit ä asioita mihin voimme vaikuttaa. Spekulaatiot, itkupotkuraivarit ja syyttelyt eivät tuo meidän eikä muidenkaan tapahtumia takaisin.

Viikon verran putsasimme toimistolla kalenteria ja sen jälkeen siirryimme Etä-Esoiksi. Läppäri kantoon ja mökille luontoon.

Vaimolla sama suunta ja pikkumökissä etäiltiin tuplana. Tätä sitten jatkuikin pitkälle syksyyn. Emme käyneet kaupunkiresidenssissä kuin pyykinpesulla ja kaupassa.

Messujuttuja jatkoin kuitenkin yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Ennen peruuntumispäätöstä olimme tehneet AMK:n lehtori Jenni Pyhäjärven kanssa suunnitelmat opiskelijoille. Projekti oli määrä päättää messuilla, jossa opiskelijat olisivat nähneet miten suunnitelmien toteutus olisi toiminut. Olin mukana ohjaamassa opiskelijoita Teamsin kautta. Tämä toimi mielestäni hyvin.

En ole koskaan ollut mökillä näin pitkään yhtäjaksoisesti. Nyt oli mahdollisuus kierrellä moottorikelkalla lähilammilla pilkillä, haukikoukuilla ja muuten vain ajella hurua.

Päivät yleensä alkoivat aamusumppien jälkeen lintubongauksella. Ajelin mökkijärven lähialueen teitä kamera kaulalla sivuikkuna auki. Keväällä pääsin kuvaamaan koppeloita, pyitä, riekkoja ja teeriä tepastelemassa hangella. Ei semmoista reissua, että lintuja ei olisi näkynyt. Lintubongarin paras paikka onkin auto.

Paljon olin yhteyksissä myös näytteilleasettajiin, joihin olen tutustunut messuympyröissä. Monet asettajistakin ovat erästäjiä ja kalastajia. Vertailimme kalansaaliita ja puhuimme säistä.

Yleensä olemme pienellä porukalla käyneet keväällä käsivarressa vajaan viikon kelekkailu- ja pilikkireissulla. Nyt siihen ei ollut mahdollisuutta. Raudut  ja harrit jäivät lampiin. Niin joskus ennenkin. Nyt kuitenkin pyysin lappalaisten vihaamaa haukea koukulla. Isoin taisi olla yli seitsemän kilon.

Yksi jäi keväältä kuitenkin puuttumaan, messut. Olen joskus pelannut lentopalloa, oikein sarjassakin. Lentisharjoittelulla aina tähdätään otteluun. Ottelussa parasta on adrenaaliryöppy ja se, että harjoittelu tuo onnistumisia. Vähän näin messutkin toimivat, nyt se ryöppy jäi piippuun.

Olin suunnitellut, että vuoden lopulla jään eläkkeelle. Entisen lottovoittajan tapaan en kuitenkaan aikonut näitä töitä lopettaa. Eläke tuli kuitenkin puoli vuotta aiemmin, kun kassavarannot olivat käymässä vähiin.

Kesällä oli siis eläkeläisellä juoksennella perhosten perässä, retkeillä, kasvattaa pottuja, retiisejä, herneitä ja pihan kukkia. Näiden touhujen lisäksi oli mahtavaa tarkkailla pihapiiriin tulleita eläimiä. Kettu, kärppä, jänikset, tikat, useat eri lajin haukat, pöllöt, maakotka ja jopa sääksi.

Istuksin mökin terassilla ja saunan edestä kuului posaus. Ihmettelin ääntä ja näin saunan porstuan edessä kanahaukan koppelon niskavilloissa. Parkaisin ja juoksin saunalle. Haukka lähti kuin jänis haavalta. Kohta koppelo pomppas pystyyn niskavillat ja pyrstö törröllään, kipitteli kohti metsää ja katosi omille teilleen. Paikalle jäi vain neljä pientä niskahöyhentä. Toisen voitto on toisen tappio.

Jo keväällä olimme alkaneet yhdessä Lapin AMK:n kanssa valmistelemaan kumppanuussopimusta ja teimme sen syksyllä. Olemme jo aiemmin tehneet yhteistyötä kahdeksilla messuilla. Olemme messujärjestäjinä todella kiitollisia ja tyytyväisiä yhteistyöhön. On mahtavaa tehdä yhteistyötä paikallisen tämän alan parhaan oppilaitoksen kanssa. Tieteelliseen ja tutkittuun tietoon on hyvä luottaa ja nojata myös messuja järjestettäessä.

Loppukesällä jouduimme ilmoittamaan, että myöskin Kelekkamessut joudutaan perumaan. Aikaa jäi nyt sadonkorjuuseen ja syyskalastukseen. Syksyn aikana kaksikin eri Lapin AMK:n MTI:n opiskelijaryhmää toteuttivat osana opintoja Kelekkamessujen eri alueiden kehittämistä. Jennin apuna priiffasin innokkaita opiskelijoita etänä. Messujärjestäjinä saimme paljoa uusia innovaatioita tulevaisuuteen. Taas jäi kuitenkin puuttumaan se ”adre”.

Kuulun hirviporukkaan, mutta iskias ei salli kävellä pitkiä matkoja. Siispä seurasin hirviporukan metsästystä Ultracomin-sovelluksen (ei maksettu mainos) kautta kännykällä. Se, se vasta jännää onkin. Monesti tuli mieleen, että ammu, ammu se jo, kohta se karkaa. Hirvimiehillä oli ensimmäistä kertaa samoilla apajilla myös susi. Useaan otteeseen susi ja jämpti olivat hippasilla. Onneksi jämpti jatkaa vielä ensi syksynäkin juoksuaan.

Suunnitelmat kevään Pohjois-Suomen Erämessuille ovat valmiit. Ainoastaan varmuus tapahtuman järjestämisestä puuttuu. Jos messut eivät onnistu keväällä, niin sitten elokuun lopussa.

”Pessimisti näkee vaikeuksia kaikissa mahdollisuuksissa. Optimisti näkee mahdollisuuksia kaikissa vaikeuksissa.” Winston Churchill

Loppukaneettina tähän pitkään vuodatukseen Lapin AMK:n lehtorin Kati Koivusen sanat Kotikulmilta-lehdestä sopivat hyvin tähän aikaan. Tällä pääsee pitkälle.

”Aito auttamishalu, joustavuus, itseluottamus, yhteistyökyky, luovuus, tunneälykkyys ja vastuullisuus luovat edellytykset ei ainoastaan työn tuottavuudelle vaan myös työhyvinvoinnille ja – motivaatiolle, työhön sitoutumiselle sekä työssä jaksamiselle. Ihmisen voima on inhimillisyydessä.”

Erkki Kuoksa
Lapin Messut Oy
Tiedottaja