Erätalous luo elinvoimaa ja hyvinvointia

  • -

Erätalous luo elinvoimaa ja hyvinvointia

Kuhmon kaupunginjohtajan Tytti Määtän kolumni Kalevassa 14.8.2018. Määttä tulee lauantaina 18.5. Pohjois-Suomen Erämessuille kertomaan myös alla olevista retkeily-, eränkäynti- ja metsästysasioista.

 

Metsästäjät tekevät arvokasta työtä juuri  riistan- ja luonnonhoidon näkökulmasta ja voivat edesauttaa meille perinteisten lajien selviämistä ilmaston muuttuessa. Metsästyskortin lunastaa Suomessa vuosittain noin 300 000 ihmistä.

Metsästys- ja kalastus ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria, eränkäyntiperinne ja erätaidot ovat meillä arvostettuja taitoja. Liikkuminen luonnossa metsästäen, kalastaen tai sienestäen ja marjastaen luo hyvinvointia. Se vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja osalle voi tuoda kaivattuja lisäansioitakin.

Riista ja järvikala sekä sienet ja marjat ovat myös arvostettuja ruokakulttuurimme raaka-aineita. Ne ovat myös eettistä ruokaa.

Eränkäynti yhdistää sukupolvia. Se tuo yhteen isovanhemmat ja lapset. Toisaalta se yhdistää myös kylillä. Metsästysseura kokoaa yhteen kyläläiset ja usein myös mökkiläisiä sekä muualla asuvia entisiä paikkakuntalaisia. Hirviporukan keskustelut voivat olla juuri sitä parasta mielenterveystyötä.

Suotta ei puhuta erätaloudesta. Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa vuonna 2017 myytiin yli 100 000 erälupaa. Lupa-asiakkaiden rahankäyttö tuotti noin 26 miljoonan euron aluetaloudellisen vaikutuksen kyseisissä maakunnissa eli noin 221 henkilötyövuotta.

Suosituimpia ”erästelymuotoja” alueilla ovat metsäkanalintujen, hirven sekä karhun metsästys sekä vapakalastus. Alalla on myös yrittäjiä, jotka uskovat metsästysmatkailun kasvuun. Monille kaupallinen jahti valtion mailla omatoimisesti tai yritysten kautta on ainut vaihtoehto päästä metsälle. Erätalouden alle luetaan myös Kuhmossa ja Suomussalmella vetovoimainen petojen katselu- ja kuvaustoiminta.

Kuhmossa eräpalvelut myi yli 3 700 pienriistanmetsästyksen vuorokausilupaa. Valtion alueilla Kuhmossa liikkui liki 1 500 hirvenmetsästäjää ja karhulupia myytiin 319 kpl. Kuhmossa kalastus keskittyy Syväjärven ja Kalliojoen kalastuskohteille, joissa oli yli 1 200 myytyä lupaa vuonna 2017 sekä lukuisille valtion vesille, joissa kalastetaan pyydysluvan, alueellisen vapaluvan tai yleiskalastusoikeuksien puitteissa.

Tulevaisuuden osalta pohdinnan paikka on ilmaston ääri-ilmiöiden yleistymisen ja ilmaston lämpenemisen vaikutuksilla riistaeläinkantoihin ja niiden hoitoon. Ilmaston lämpenemisen myötä etelästä Suomeen muuttavat tai ihmisen tuomat lajit runsastuvat ja toisaalta talviolosuhteisiin sopeutuneet lajit kokevat vaikeuksia.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös lajien väliseen kilpailuun, tästä hyvä esimerkki on rusakon pärjääminen lumettomina vuosina paremmin kuin metsäjäniksen.

Jos lumipeite ohenee, hirvet voivat liikkua talvella aiempaa laajemmilla alueilla. Tällä on vaikutusta puulajisuhteisiin ja metsänhoitoon. Hirvieläinten runsastuminen voi vaikuttaa myös suurpetojen levinneisyyteen kantaa kasvattaen, mutta toisaalta lumipeitteen muutoksilla voi olla negatiivisia vaikutuksia. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös pikkunisäkkäiden kannanvaihteluun ja pienpetojen levinneisyyteen.

Riistanhoito on riippuvainen luonnonolosuhteista ja tulevaisuudessa hoitokäytäntöjen täytyy sopeutua eläinkantojen muutoksiin. Eläinten sopeutumista ilmastonmuutokseen voidaan edesauttaa luonnonvarojen kestävällä käytöllä. Tässä riistanhoitomenetelmät ovat avainasemassa.

Metsästäjät tekevät arvokasta työtä juuri riistan- ja luonnonhoidon näkökulmasta ja voivat edesauttaa meille perinteisten lajien selviämistä. Metsästyskortin lunastaa Suomessa vuosittain noin 300 000 ihmistä.

Metsästäjäkunta on myös uusiutumassa ja siihen on myös tarvetta, jotta riistanhoidolliset tarpeet voidaan tyydyttää. Uusista metsästäjistä 25 prosenttia on naisia ja heidän keski-ikänsä 33 vuotta. Vuodesta 1992 vuoteen 2016 metsästävien naisten määrä on kasvanut kuudesta tuhannesta 22 000:een. Naisten osuus kaikista metsästäjistä on nyt 7,4 prosenttia.

Parhaillaan lausunnolla on esitys alle 18-vuotiaiden riistanhoitomaksun alentamisesta. Esitys parantaa nuorten tasavertaista mahdollisuutta tulla metsästyksen pariin. Hyvä lajituntemus ja koulutus ovat olennainen osa metsästysharrastusta.

Kainuussa, Lapissa ja osassa Pohjois-Pohjanmaan kunnista on vapaa metsästysoikeus valtion mailla paikkakuntalaisille.

Tämä oikeus tulee säilyttää kaikissa olosuhteissa. Lakeja mahdollisesti muutettaessa tulee ymmärtää erätalouden kansallinen merkitys niin taloudellisesti kuin kulttuurisesti. Lisäksi on kyettävä näkemään metsästyksen kannanhoidollinen merkitys tulevaisuuden näkökulmasta.

Tutkimusten mukaan 66 prosenttia suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti tai erittäin myönteisesti. Osalle hyvät metsästys- ja kalastusmahdollisuudet sekä retkeilyolosuhteet ovat myös yksi asuinpaikan valinnan peruste. Tätä asiaa ei pidä väheksyä, vaan nähdä se maaseudun elinvoimaisuuden voimavarana.

Tytti Määttä on Kuhmon kaupunginjohtaja.

Twitter: @tyttimaatta
Instagram: @tyttimaatta
Facebook: Tytti Määttä