Kelekkamessut

  • 0

Lauantaina kävijäennätys

Kelekkamessujen ensimmäisenä päivänä kirjattiin lauantain kävijäennätys. Messuilla vieraili 11436 kävijää. Luku on n. 800 enemmän kuin vuosi sitten.

Sunnuntaina messut jatkuvat klo 10.00. Sunnuntaina messuilla on perhepäivä mikä sisältää lapsille puuhapaikassa kasvomaalausta, piirtämistä ja satujumppaa. Mukana menossa on useita maskotteja ja taikuri Juha-Matti Ristiharju. 300 ensimmäiselle perheelle on jaossa ylläripussi.


  • 0

Kelkkailua suurella sydämellä

Kemijärveläinen Katariina Junnila (43) ei pelkää vauhtia eikä vaarallisia tilanteita. Moottorikelkkaendurossa kilpaileva hurjapää osaa silti nauttia myös rauhallisemmista ajoreissuista.

-Kisaamisesta huolimatta en ota kelkkailua vakavasti, vaan harrastan rennolla otteella. Tavoitteellista kelkkailusta on tullut vasta viime vuosina, hän tuumii.

Varsinainen vakavoituminen kelkkailussa sai potkua vuoden 2015 Kelekkamessujen jälkimainingeissa.

-Mieheni Harri Junnila ja Simo Kivelä olivat tehneet suuria suunnitelmia pääni menoksi. He houkuttelivat minut osallistumaan Giant Enduroon, joka on yksi Euroopan arvostetuimmista kelkkailun yleiskilpailuista, Junnila muistelee.

Aikaa valmistautumiseen oli kaksi viikkoa. Ja vaikka kilpailupaikallakin Junnilaa vielä hirvitti, niin Giant oli se kipinä, joka sai tulen roihahtamaan.

-Seuraavilta Kelekkamessuilta lähdettiin sitten kotiin kokonaisella kisapaketilla, hän nauraa.

Innostuksen alkulähteet

Kelkkailusta on tullut osa arkea vasta viimeisimpänä vuosina, vaikka Kemijärveltä kotoisin olevalle Junnilalle se on aina ollut osa elämää.

-Kemijärvellä lapsena asuessani jokaisella taloudella oli ainakin yksi moottorikelkka, ja useat ystävänikin kelkkailivat jo siihen aikaan. Vauhdin ja vapauden tunne imaisee lajiin mukaan. Kun lumi pöllyää, maisema vaihtuu ja ajo kokonaisuudessaan kulkee niin että kypärän sisällä nauraa melkein ääneen, Junnila kuvailee.

Tällä hetkellä tärkeintä Junnilalle on kuitenkin kilpaileminen itsessään. Se on tarjonnut kelkkailijalle monia huippuhetkiä, joista suurimpaan osaan liittyy vauhdin ja ajonautinnon tuoma flow-tila. Vauhdin hurmasta huolimatta, on Junnila säästynyt suuremmilta tälleiltä. Yksi raju kaatuminen muistuttaa silti lajin raakuudesta.

-Moottorikelkkailu on lajina rajoja kokeileva, ja on tärkeää, että omia ajotaitoja kehitetään vauhdin mukaan ja pystytään minimoimaan vaaratilanteita.

Täysillä vetäminen ei vie hauskuutta kelkkailusta, vaan harrastamme lajia vakavasti pilke silmäkulmassa, tuumii Katariina Junnila.

Artikkelin yläkuva: Katariina Junnila verestää muistojaan vuoden 2017 Giant-kilpailussa. Kilpailu on sama, josta kilpailuinnostus sai aikoinaan alkunsa. Kuvat Harri Junnila.

Kelkkailu on joukkuelaji

Kilpakelkkailua ei voi harrastaa yksin. Mahtava taustatiimi on mahdollistanut sen, että Junnila  voi keskittyä itse ajamiseen. Myös vanhemmat, oma perhe ja ystävät tsemppaavat aina.

-Kannustusta ja tukea on saanut myös tuntemattomilta sekä kilpailupiireissä että arkielämässä. Se lämmittää sydäntä, Junnila pohtii.

Junnilan mukaan kelkkailu on jokaiselle sopiva harrastus. Mielessä ei tarvitse aina olla vauhti, vaan kelkkaillessa voi myös rentoutua ja pitää hauskaa. Junnila kirjoittaa miehensä kanssa myös kelkkailuaiheista blogia.

-Sen tarkoituksena on tehdä naiskelkkailua näkyvämmäksi. Haluan rohkaista etenkin naisia lajin pariin oman esimerkkini kautta: jos minä pystyn, niin pystytte tekin!

Kirjoittaja Johanna Wiens Lapin AMK:n restonomiopiskelija


  • 0

Alatalot kelkkailevat koko perheen voimin

Kangosjärven kylässä Alatalon perheen talon ovella vierasta tervehtivät häntä heiluen suomenlapinkoirat Moste ja Saltti. Pihan koiratarhassa asustavat perheen huskyt, ja talon nurkkaan nojaa pari motocrossipyörää. Tässä perheessä taidetaan ulkoilla ja harrastaa oikein urakalla.

”Joka päivä on jotain”, naurahtaa perheen äiti Milla. Lapset Inga, 13, ja Iidar, 9, harrastavat sirkusta ja partiota. Inga käy lisäksi ratsastamassa ja kisaamassa este- ja koulukisoissa. Aivan oma lukunsa on perheen isän Janin kalastusharrastus, johon Iidar ottaa innolla osaa kesät talvet. Varsinkin talvisin pojan mielestä on hienoa ajaa kelkalla verkkoja kokemaan ja kevättä kohden paranee.

”Parasta on, kun saa t-paita päällä käydä pilkillä ja ajaa jäällä”.

Äidin ja tyttären yhteinen harrastus ovat huskyt, jotka vaativat paljon harjoitusta aina syksystä alkaen. Koirat treenataan vähintään viidesti viikossa ja talvella joka päivä.

”Lumen tultua aloitamme lyhyemmillä lenkeillä ja kasvatamme matkaa aina 40-50 kilometriin päivässä”, sanoo Milla.

Perhe ajaa kotipihalta tuntureille
Tämän perheen yhteinen juttu ovat kelkkaretket, joille usein otetaan pilkkivälineet mukaan.

”Kelkkailu yhdistää meidän perhettä”, kertovat Milla ja Jani. Kelkkareitti lähtee aivan kotitalon vierestä ja yhdistyy pian useisiin muihin reitteihin, jotka vievät Äkäslompoloon, Leville ja aina Rovaniemelle asti.

Retkillään perhe suuntaa pilkille ja tulistelemaan ja keväisin ajetaan tuntureiden päälle. Ingaa ja Iidaria ei tarvitse maanitella mukaan, ovathan molemmat olleet ensikertaa kelkan kyydissä jo sylivauvoina. Alataloille kelkkailu on luonteva osa elämää.

Lomalle pohjoiseen päin
Alatalon tiimiä ei talvella Kanarialta löydä, vaan perheen lomamatkat suuntautuvat lumisena aikana pohjoiseen päin. Joka kevät he matkustavat Norjan Finnmarkiin viikon kestävälle pilkki- ja kelkkailureissulle. Perinteeksi on muodostunut myös äitienpäiväreissu, joka viime vuosina on tehty Käsivarren alueelle. Lomilta on jäänyt mieleenpainuvia muistoja, sekä auringonpaisteisia että jännittäviä.

”Viime äitienpäivänä sai Pihtsusjärvellä paistatella päivää paitasillaan ja kelkalla ajo oli nautinnollista”, muistelee Milla.

”Ja sitä edeltävänä äitienpäivänä istuttiin piilossa kelkan takana”, Jani jatkaa. Tällöin perhe joutui myrskyyn, jossa kelkat uhkasivat kaatua, eikä perheen nuorimies Iidar pysynyt kyydissä kovassa sivutuulessa. Inga muistaa hurjan myrskyn lisäksi erityisesti upean Haltin huiputuksen kelkkaillen.

Joskus matkassa mukana ovat myös Alatalojen ystävät omine lapsineen.

”Kaikesta muusta jutellaan, muttei politiikasta”, veistelee Jani. Reissuilla myös muistellaan menneitä kelkkailuja ja suunnitellaan tulevia. Retkillä perhe rauhoittuu arjen tohinasta. Alatalot odottavat tulevan talven seikkailuja, joista osa on jo lyöty lukkoon, kun taas toisille lähdetään tilaisuuden tultua.

Teksti Meeri Norrbacka      Kuvat: Joel Salonen ja  Milla Alatalo


  • 0

Perhepäivä sunnuntaina

Sunnuntaina 300 ensimmäiselle perheelle lahjapussi. Lapsille puuhapaikassa ohjattua touhuamista, satujumppaa, piirtämistä ja kasvomaalausta. Edullisemmat liput sunnuntaina. Liput verkkokaupasta edullisemmin www.lapinmessut.fi. Liput ovelta la. 15€/8€, su. 13€/6€.

Taikuri Juha-Matti Ristiharju taikoo messuilla koko päivän ja messumenossa mukana Onni Orava, Irbis-Kissa, Jonne Jääkarhu, Messukettu sekä pikkupöllöt Junnu ja Nuppu.

Jaamme myös 4000 vapaalippua Rovaniemen alakoululaisille.


  • 0

Exploring The Snow III kelkkailuelokuva messulipulla

Messulippu sisältää maksuttoman Kelkkailuelokuvan Exploring The Snow III katselun. Elokuva on nähtävissä  lauantaina klo 13.00 ja 15.00 sekä sunnuntaina klo 12.00 ja 14.00 Tarvikehallin katsomossa kaupungin puoleisessa päässä.

Elokuvan traileri löytyy TÄÄLTÄ


  • 0

”Kelkkailu on lappilaisten purjehdusta” – elämäntapa, joka vie mennessään

Kelkkailu on vahva osa lappilaista elämää. Se ei ole vain huvipeli vaan tärkeä työväline ja tapa liikkua pohjoisissa oloissa. Yrittäjät Jari Heikkilä, Ilkka Korteniemi ja Jyrki Niva sen, jos ketkä tietävät. Miesten yhteenlasketut vuodet harrastuksen parissa vetävät vertoja Suomen itsenäiselle iälle eikä siinä vielä kaikki: kolmikko on veistänyt lappilaisesta lajista itselleen ammatit – jokainen omalla tavallaan. Yksi vie lappilaisen kelkkailun sanomaa maailmalle opastamalla ulkomaalaisia Lapin erämaakelkkailuun; toinen ja kolmas taas palvelevat sekä uusia että kokeneita kelkkailijoita liikkeissään ja neuvovat asiakkaita kelkkailuharrastuksessa omien kokemustensa pohjalta. Pian heidän voimansa yhdistyvät Rovaniemellä 12. kertaa järjestettävissä Kelekkamessuissa.

”Kelkkailu on lappilaisten purjehdusta” – elämäntapa, joka vie mennessään

Jyrki Niva nojaa sähkökelkkaan, joka kehiteltiin Rovaniemen ammattikorkeakoulun toimesta yhdessä sähköyhtiöiden ja BRP Finlandin kanssa. Tavoitteena oli kehittää sähkökelkka, joka toimii kolmen tunnin pituisen kelkkasafarin ajan. Hanke onnistui, mutta kyseinen kelkka ei vielä ole päässyt tuotantoon asti.

Lapin Safarien omistajan Jyrki Nivan ensimmäiset muistot kelkkailusta sijoittuvat synnyinpaikkaan Inariin vuodelle 1975, jolloin hän yhdessä isoveljensä kanssa saivat puhuttua isänsä ympäri ostamaan perheen ensimmäisen moottorikelkan – Lynx 320:en. Siitä se innostus sitten lähti Nivan ollessa vasta 11-vuotias.

– Sen sijaan, että mentiin hiihtämällä verkoille tai mökille, mentiinkin kelkoilla. Kelkkailu on kehittynyt ja muuttunut vuosien saatossa ja ollut osana lappilaista elämää jo pitkän aikaa, sekä työ- että huvikäytössä. Vaikkakin silloin 11-vuotiaalle kelkka oli enemmän huviväline, Niva naurahtaa ja muistelee lapsuuttaan.

Kelkkailu on ollut Nivalle myös tärkeä osa hänen uraansa. 80-luvun loppupuolella hän aloitti työskentelyn Lapin Safareilla ollen apukätenä kiireisten joulu- ja kevätlomien aikaan kaverinsa pyynnöstä. Jo lapsuudesta tuttu ystävä tiesi, että Niva osaa kieliä ja kelkkailla. Siitä Nivan ura starttasi matkailuyrityksessä. Vuonna 1992 Niva nimitettiin Lapin Safareiden toimitusjohtajaksi ja omistajaksi.

Kelkkailu on meidän bisneksessä kantava osa. Se on väline, jolla me viemme asiakkaan luonnon keskelle ja vierailemaan vaikkapa poro- tai huskytilalle. Kelkkailu on yksi mielenkiintoinen osa matkaa ja monelle myös se mielenkiintoisin osa, Niva kertoo.

Lapin Safarien tavoitteena on, että jokainen asiakas pääsee oppimaan, osallistumaan ja nauramaan. Nivan mukaan kelkkailu on hyvä esimerkki: voit oppia ensin, miten kelkka käyttäytyy ja sen jälkeen osallistua ja päästä kokemaan kelkkailu ilon ja naurun kautta.

-Tämä voi olla hyvin yksinkertainen asia meille suomalaisille, mutta heille iso kokemus. Turistit pääsevät syvemmälle tekemisen kautta ja osallistumaan. Opas vain johdattaa näytelmää eteenpäin, Niva kertoo.

Tärkeää yritykselle on myös se, että ihmiset pääsevät kokemaan ja näkemään luonnon puhtauden, hienouden ja kauneuden. Rovaniemi voi tarjota molemmat, sekä kaupungin infrastruktuurin, että luonnon hiljaisuuden. Kelkkailijat lähtevät Lapin pääkaupungin sydämestä ja ajavat jokivartta pitkin luonnonhelmaan. Nivan mielestä on hienoa, että Lapin pääkaupunki on keskellä ei mitään – ”In the Middle of Nowhere”.

-Kelkkailulla tulee olemaan vielä vahva asema pitkään täällä Lapissa. Upeaa on, että meillä on naapurissa BRP:n kelkkatehdas, jonka teknisen kehityksen myötä saamme päästöttömämpiä kelkkoja. Mielestäni on kaikkien etu, että luonto säilyy tulevallekin sukupolvelle. Hybridi- ja sähkömallit varmasti tulevat olemaan osa tulevaisuutta. On mahtava, että saadaan olla mukana kehittämässä näitä asioita osaavan ja paikallisen kelkkatehtaan kanssa.

Ilkka Korteniemi on toiminut yrittäjänä viimeiset 14 vuotta omassa yrityksessään Koneliike Korteniemi ja päässyt kokemaan kelkkailun kehittymisen aitiopaikalta.

Ilkka Korteniemi on toiminut yrittäjänä viimeiset 14 vuotta omassa yrityksessään Koneliike Korteniemi ja päässyt kokemaan kelkkailun kehittymisen aitiopaikalta.

”Kaikki koneet kiinnostivat pienenä ja kelekat oli jostaki syystä alusta asti se ykkösjuttu”

Rovaniemeläinen yrittäjä Ilkka Korteniemi on toiminut 14 vuotta kelkkailualalla ja päässyt kokemaan näköalapaikalta kelkkailun muutokset ja kelkan kehittymisen entistä monipuolisemmaksi laitteeksi.

-Vapaa-ajan puolella on siirrytty urheilukelkoista pidempiin crossover-kelkkoihin ja hyötypuolella taas kelkat ovat kehittyneet aivan mahottomasti, Korteniemi kertoo.

Lapissa moottorikelkka nähdään myös tärkeänä elinkeinona.

-Se työllistää ja luo työmahdollisuuksia todella monelle. Joillekin se on työkalu ja toiselle se on se, millä bisnes tehdään. Joku tekkee kelkkoja ja toinen korjaa kelkkoja.

Yrittäjän mielestä parannettavan varaakin on: vielä enemmän pitäisi panostaa reitteihin, erilaisiin kelkan käyttöpaikkoihin, kilpaurheiluun ja luvallisiin freeride-ajoalueisiin eli metsässä umpihangessa ajamiseen.

-Olisi tärkeää, että harrastusmahdollisuudet ja -paikat säilyvät ja kehittyvät.

Korteniemi kuitenkin toivoo lajille lisää perheulottuvuutta. Ruotsissa kelkkailu on koko perheen ajanviettotapa, mitä se ei vielä Suomessa ole samassa mittakaavassa.

-Kelkka on talvella hieno tapa liikkua luonnossa. Pääset äkkiä sellaisiin paikkoihin, mihin muuten et pääsisi. Tässäkin Rovaniemen ympärillä on hienoja laavuja, maastoja, mökkejä, jotka ovat saavutettavissa kelkalla reittejä pitkin, Korteniemi listaa.

Kelkkojen kehittyminen ollut hurjaa

Kelkoilla on nykyisin turvallista liikkua pitkiä päivätaipaleita ja ne ovat pienempi kulutuksisempia, hiljaisempia sekä luotettavampia. Näiden muutosten myötä naisten on myös ollut helpompi aloittaa kelkkailu, sillä kelkat ovat olleet kevyempiä ja helpommin ohjattavissa.

-Kun 20 vuotta sitten 200 -300 kilometrin päivätaival oli ”wau”, nyt se on pikku juttu. Se onnistuu kaikilta, Korteniemi kertoo.

Korteniemen mielestä muutokset tulevat jatkumaan ja näkeekin kelkkailun elinvoimaisena vielä jatkossakin. Myös matkailu on luonut kelkkapuolelle aivan uuden bisneksen. Usein matkailukohteita ei ole mahdollista saavuttaa, muuten kuin kelkoilla. Tulevaisuudessa myös laadukkaaseen vapaa-aikaan panostaminen on yksi nouseva trendi Korteniemen mukaan ja siinä pitäisi olla mukana.

-Vaikka mennee muiden kelkkailun parissa nää talvet, aina pyritään ajamaan, kun mahdollista. Kelkkailen monella tavalla, jotta pystyy sitten asiakkaalle kertomaan ja he näkisivät, kuinka monipuolinen juttu kelkkailu on. Olen myös ylpeä tästä harrastuksesta ja elämäntavasta. Eräs erittäin viisas kelkkamies sanoi kerran, että kelkkailu on lappilaisten purjehdusta.

Lapista kelkkailun monitoimialue?

Jari Heikkilän omistamassa Tarvikekeskuksessa kelkkamyynti on yksi kantava voima. Moottorikelkkojen myynti alkoi yrityksessä vuonna 1990 ja Heikkilä näkee kelkkailun luovan elinmahdollisuudet niin hänen perheelleen kuin työyhteisölle.

-Kelkkailu on tuonut elämääni vaihtelevaisuuden, niin kuin vuodenajatkin. Uutta kautta aina odotetaan, Heikkilä kommentoi.

Vaikka työn kautta yrittäjä-isä on tiiviisti kelkkailun parissa, käyttää hän laitetta vähemmän vapaa-ajallaan ja enimmäkseen vain liikkumisvälineenä pilkkiharrastuksen parissa.

-Nykyisin tulee ajettua noin 1500 – 2000 km kuukaudessa, mutta nuorempana luvut olivat lähemmäs 10 000 km. Kaveriporukoissa ajettiin omatoimisafareita, jotka jäivät lähtemättömästi mieleen. Oi niitä aikoja, Heikkilä muistelee menneitä.

Kelkkailu tuli tutuksi Heikkilälle 70-luvun puolivälissä isän omistaman kelkan myötä. Sieltä jäi kipinä lajiin ja muutettuaan myöhemmällä iällä takaisin synnyinpaikalleen Ranualle, piti heti hankkia oma kelkka.

Tulevaisuudessa Heikkilä näkee turistikelkkailun olevan entistä tärkeämmässä asemassa. Lapilla on hyvät mahdollisuudet tehdä alueesta kelkkailun monitoimialue kehittämällä palveluja harrastuksen ympärille ja ylläpitämällä moottorikelkkailun virettä.

-Kelkkailu on harvoja harrastelajeja Lapissa, varsinkin pienillä paikkakunnilla. On tärkeää, että suojelemme tätä harrastusta kaikin keinoin, Heikkilä kertoo.

Kelekkamessut

Tutustu kelkkailuun ja tule jakamaan parhaimmat kelkkamuistosi Lapin Kelekkamessuilla 4.-5.11.2017 Rovaniemellä

Nettisivut: https://www.lapinmessut.fi/kelekkamessut/

Facebook: https://www.facebook.com/Kelekkamessut/

Instagram: @Kelekkamessut

Vielä ehdit ostaa ennakkoliput verkkokaupasta osoitteessa https://www.lapinmessut.fi/kelekkamessut/


  • 0

Liput ennakkoon verkkokaupasta

Kelekkamessujen lippuja saa ennakkoon ainoastaan verkkokaupasta TÄÄLTÄ . Verkkokauppa on avautunut. Visalla osataminen onnistuu viikolla 41.

Poikkeuksena isoille rymille liput tilataan osoitteesta info@lapinmessut.fi

Lippujen hinnat ovat seuraavat:

Lauantai ovelta: Aikuiset 15€ ja lapset 8€
Lauantai verkkokaupasta: Aikuiset 13,5€ ja lapset 6,5€

Sunnuntai ovelta: Aikuiset 13€ ja lapset 6€
Sunnuntai verkkokaupasta: Aikuiset 11,5€ ja lapset 4,5€

Lippujen hinnat sisältävät maksuttoman pääsyn kelkkailuelokuvan esityksiin messuilla. Elokuvat nimi, tekijät ja traileri julkistetaan viikolla 39


  • 0

Enää kolme kuukautta ja Kelekkamessut 4.-5.11.2017

Kahdennettoista Kelekkamessut järjestetään Rovaniemen Lappi Areenalla 4.-5.11.2017. Hulppeisiiin bileisiin on aikaa siis enää kolme kuukautta.

Messuosastojen myynti on hyvällä mallilla ja jo nyt voidaan sanoa, että kaikki kolme hallia ja piha-alue ovat kaikki täynnä, kun messut alkavat.

Messuille on jälleen tulossa viime vuoden malliin laadukas elokuvaesitys. Siitä myöhemmin. Messuille tulee uutuutena lippujen verkkomyynti näiden nettisivujen kautta.

Entiseen malliin järjestämme bussikuljetuksen kaupungista messualueella lauantaina ja se on edelleen maksuton. Hotellien kanssa neuvottelemme parhaillaan messuhinnoista ja niistäkin tietoa näille sivuille.

Olkaahan kuulolla ja seuratkaa näitä sivuja ja facebooksivujamme.


  • 0

Messujen jälkeen…messujen jälkeen…

Sehän ois kaksi viikkoa messuihin. Messuillahan on tietysti lystiä, mutta olemme varmistaneet, että vierailla on kivaa myös messujen jälkeen.

Kuvassa olevat ravintolat toivottavat kaikki vieraat saapumaan kelkkailun Euroopan pääkaupunkiin. Käykäähän kurkkaamassa minkäslaisia “kelekkoja” näistä ravintoloista löytyy.


  • 0

Rovaniemen koululaisille 4000 kpl kutsukortteja messuille

Olemme kantaneet oman kortemme kekoon jälleen, että kelkkailijoita riittäisi tulevaisuudessakin. Panimme tänään jakoon tämmöisen kasan (4000 kpl) Rovaniemen koululaisille tarkoitettuja kutsukortteja. Korteilla on maksuton sisäänpääsy sunnuntaina messuille.

Toivottavasti koulut ja opettajat laittavat kortit jakoon. Tiedämme, että näitä jo odotellaan monessa perheessä. Sehän ois itkun paikka, jos kortti ei saapuisikaan perille.